Yleensä tietojärjestelmän tilaaja ei ole IT-alan ammattilainen eikä IT-alan ammattilainen tunne tilaajan liiketoimintaa. Jotta asiakas saisi sellaisen ohjelmiston kuin haluaa, on yhteistyön tilaajan ja ohjelmoijien välillä oltava saumatonta. Talk is cheap sanoo amerikkalainen. Saumattoman yhteistyön ytimessä on avoin keskustelu. Ilman toimivaa viestintää projekti menee auttamattomasti pieleen.
Tietojärjestelmäprojektit ovat usein otsikoissa valtavien viivästymisten, budjettiylitysten ja huonon toiminnallisuuden seurauksena. Maailmalla vallitsee käsitys, että tietojärjestelmähankkeet epäonnistuvat useammin kuin onnistuvat. Kun sekä järjestelmän tilaaja ja toimittaja ymmärtävät toisiaan ja toteuttavat järjestelmän yhdessä, on odotettavissa onnistunut projekti ja hyvä lopputulos.
Yhdessä tekemisen ytimessä on jatkuva viestintä. Tietojärjestelmän tilaajan ei tarvitse olla IT-alan ammattilainen, hänen tehtävänään on kuvata ohjelmoijille oman liiketoimintansa tavoitteet ja tarpeet mitkä ohjelmoijien tulisi ratkaista. Vastaavasti ohjelmoijien tulee kysyä riittävästi kysymyksiä tilaajalta, jotta he voivat käyttää omaa asiantuntemustaan tilaajan ongelman ratkaisemiseksi. Taloushallinnon ohjelmistoa tehtäessä nörteistä tuskin koskaan tulee kirjanpitäjiä, mutta kirjanpitäjän on opetettava koodarille perusasiat.
Vuosia sitten olin mukana projektissa, jossa tehtiin kirjanpidon järjestelmää. Tilaaja puhui luontevasti siitä, miten rahaa siirretään esimerkiksi velkatililtä myyntitilille. Tilien määrärästä hämmentyneenä kysyin miten monta pankkitiliä yrityksellä oikeastaan oli. Vastaus oli yksi. Entisestään hämmentyneenä ihmettelin mistä velkatileistä ja myyntitileistä oikeastaan oli kyse jos pankkitilejä oli vain yksi. Selvisihän siinä yleensä kun kirjanpitäjä puhuu tilistä hän tarkoittaa kirjanpidon tiliä mikä on täysin eri asia kun pankkitili. Siitä se sitten lähti – nörtin kirjanpidon opiskelu.